Juho’s blog

Hei blogini osoite on vaihtunut. Uusi osoite on http://juhosblog.blogspot.com.

terv., Juho

Kirkolliskokous on hyväksynyt apokryfikirjojen uuden käännöksen, ja ehdottanut, että ne voitaisiin liittää liitteiksi tuleviin raamattu-painoksiin. Leif Nummela on esittänyt tärkeitä argumentteja, minkä takia apokryfikrjoja ei pitäisi liittää osaksi Raamattua - ei edes liitteiksi. Olen Nummelan kanssa samaa mieltä tässä asiassa.

Ed Goodella on ihan tautisen hyvä blogi! Kannattaa tutustua, nimittäin tämän kautta oppii paljon siitä, mitä Englannin piireissä tapahtuu, ja myös englannin kielen taito paranee ihan huomaamattaan. Oon viimeaikoina löytänyt monta hyvää englantilaista blogia, joita seuraan. Englannissa on mahtavia tyyppejä! Mä oon muuten ollu 9viikkoa kesätöissä Apetito Food Groupissa Britanniassa, Trowbridgen teollisuuskaupungissa vuonna 2001. Rankkaa fyysistä työtä:)

Tänään on turun sanomissa hieno kirjoitus Antti Laatolta. Otsikkona on Turvaton lapsi Jumalan maailmassa. Kannattaa lukaista.  

Tämä surullinen murhenäytelmä varjostaa mieltä ja kaikkea aika lailla. Moni on kirjoittanut aiheesta blogeja ja niitä olen vähän lukenutkin. En ole kuitenkaan seurannut aiheen käsittelyä kovin paljoa mediassa. Kyseisen nuoren miehen traaginen teko tulee kuitenkin monien asioiden kautta lähelle. Kyse on erittäin älykkäästä, mutta vihaisesta nuoresta miehestä, joka opiskeli tavallisessa lukiossa, rauhaisassa kunnassa. Itse olin lukioaikana myös vihainen nuori mies, joka viihtyi kirjojen keskellä, jotka käsittelivät filosofiaa, psykologiaa ja historiaa. Halusin löytää totuuden, jolle elää. Tietyllä tasolla voin kai ymmärtää tappajan tuntoja ja ajatuksia, mutten hyväksyä, saatikka hänen puheitaan tai tekojaan. Lukiossa mietin Nietzchen ja Jeesuksen oppien eroja. Jeesusta vastaan kapinoin, mutta kuitenkin rakastuin häneen, ja sillä rakkaudella oli ja on kova hinta.

Joissain blogeissa on rohkeasti ja tarpeellisesti otettu esille tärkeä, mutta herkkä ja arka kysymys tappajan maailmankuvan ja musiikin vaikutuksesta hänen traagiseen tekoonsa. Kyseinen tappaja on hyvin perillä maailmankatsomuksellisista kysymyksistä.

Filosofi Martin Buber on kirjoittanut jotenkin siihen tapaan, että ‘kaikki ihmisen identieteetti-ongelmat johtuvat siitä, että hänen ajatuksensa, sanansa ja tekonsa eivät ole samassa kurssissa.’ Se on totta. Kamppailen oman identiteettini kanssa juuri tällaisten kysymysten pohjalta: puhunko sitä, mitä oikeasti ajattelen, ja teenkö sitä mitä ajattelen ja puhun? Ovatko puheeni ja tekoni ristiriidassa? Mulla on usein identiteetti-kriisi.

Tämän ajattelun mukaan on erittäin olennaista, mitä ihminen ajattelee, mihin hän uskoo, minkälainen on hänen maailmankatsomuksensa. Sitä, mitä kylvetään, sitä niitetään kohta. Jos ajatukset ovat myrkyllisiä, niin, niin ovat kohta sanat ja teotkin. Jeesus kiinnitti (käsittääkseni) suurinta huomiota juuri ihmisen sydämeen, josta pahuus lähtee, Mark. 7:21 - 22. Jeesus jopa antoi ymmärtää, että ajatuksissa tehty synti on itse teon veroinen, Matt. 5:21 - 22. ‘Jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.’ Sanoja on aivan mahdotonta erottaa ajatuksista, ja ne molemmat liittyvät myös tekoihin. On syytä kuunnella tarkaan, mitä nuoret ajattelevat ja puhuvat. Kristillisen uskon mukaan jokaisessa sydämessä on pahuuden siemen. Luulen, että ihmisen pahuudesta olisi syytä puhua. Kuinka sitä voi hallita? Kuinka sen voi kitkeä? Avutonta ihmistä auttaa usko hyvään, suojelevaan ja pyhään Jumalaan.

Olen erittäin pahoillani tästä tapahtumasta uhrien, heidän omaisten, heidän ystäviensä ja koululaisten puolesta.

Ohessa on pari kuvaa 1600 merkittävimmältä taiteiijalta Rembrandtilta. Eräs hauska maalari, joka aikoinaan hoiti kaikki maalarinhommat lapsuuden kodissani, on lempinimeltään Remppu. Nimi siis viittaa tuhon toiseen mestariin. Kaikilla meidän remontti-miehillä oli muuten hauskat nimet. Mulla ei ole esim. harmainta aavistusta, mitkä ovat Pätkän ja Hugelin oikeat nimet. Joka tapauksessa tein aikoinaan lukiossa jonkun esitelmän Rembrandtista ja innostuin hänestä tosi paljon. Taiteilija oli uransa alussa suuri menestys, mutta sitten työt eivät enää menneet kaupaksi. Rembrandt nappasi tosi paljon aiheita Raamatusta, vähän niin kuin Marc Chagall 1900-luvulla. Joka tapauksessa Rembrandt kuoli rutiköyhänä vanhuksena. Kuitenkin nuo hänen myöhäisemmät teoksensa ovat aika jänniä, nimittäin niissä esiintyy (muistaakseni) vain arvokkaita ihmisiä. Eli rutiköyhä ja hyljätty taiteilija halusi kuvata vain murtamatonta arvokkuutta ja rikkautta, jota ei voi varastaa. Ei liene suuri yllätys, että juuri noissa teoksissa kuvataan usein raamatullisia teemoja. Minkä takia tämä taiteilija ei kuvaa elämän ahdistusta, köhyyttä, yksinäisyyttä tai jotain vastaavia ikäviä asioita, joita niin usein kuvataan? Minkä takia hän ei murru? Miten Jeesus ja muut Raamatun hahmot liittyvät tähän mysteeriin? Näitä kysymyksiä on moni Rembrandtin kriitikko / ihailija pohtinut.

  Tämä Rembrandtin teos kuvaa tuhlaajapojan rellestystä.

Viime GG-illassa oli aiheena ihmisen kaikenlaiset suhteet, joita on vauvasta vaariin ja mummoon. Eräs poika-porukka teki hyvin personallisen kuvakollaasin tuhlaajapojan tarinasta (Luuk. 15). Jokainen meistä syntyy tähän maailmaan kahden ihmisen suhteesta ja jokainen meistä syntyy suoraan suhteeseen, vähintäänkin äiti-lapsi suhteeseen, jos ei nyt oteta täydellisiä orpoja huomioon. Kukaan ihminen ei elä yksin, vaan me ollaan lauma-rotu, niinpä me kaipaamme, rakkauden ajamina, toistemme seuraan. Haluamme kuulua johonkin ja meillä on monia suhteita: perhe-, kaveri-, työ-, seurustelu-, ja vähän vanhempana avioliittosuhde. Kaikki meistä kaipaavat näitä suhteita. Tämän takia esim. orvot ja hyljätyt lapset ja nuoret muodostavat jengejä kaupunkeihin. Tämä on lämmin osoitus siitä yhteyden (ja rakkauden) kaipuusta, joka on meissä. 

Ilosanomassa on kyse juuri tästä suhteiden eheytymisestä. Suhteen itseensä, veljeensä ja sisareensa ja jopa Jumalaan voi saada kuntoon ristin kautta. Tässä kuvassa poika palaa kotiin ja yllättäen isä riemastuu hänen paluustaan.

  Ps. sivun oikealle ylä-nurkkaan on saatu koottua kaikki käyttämäni tagit/merkinnät. Ne helpottavat sivuilla suunnistamista. Kiitos siitä Mikolle!

fJeesuksen antamat eettiset ohjeet ja vaatimukset olivat kaikkea muuta kuin helppoja. Jeesus toivoi yksinkertaisesti täydellisyyttä. ‘Olkaa siis täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.’ Matt. 5:28. Tämän ajatuksen tai vaatimuksen mukaan ihmisen kuuluu imitoida eli matkia taivaallista Isäänsä. Mooseksen laissa, jota Jeesus luki ja noudatti ainakin pääpiirteissään, (olen kyllä sitä mieltä, että Jeesus noudatti sitä täydellisesti) esiintyy useasti toistuva käsky: 3. Moos. 19:2 ’Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.’ ’Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä, ja siksi teidän tulee pitää itsenne puhtaina ja pyhinä.’ 3. Moos. 11:44. Muita tällaisia kohtia löytyy jakeista 3. Moos. 20:7 ja Uudesta testamentista jakeista Jaak. 1:4 ja 1. Piet. 1:16. Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo vielä eräälle rikkaalle nuorukaiselle, Matt. 19:21: ‘jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.’ Mooseksen lain pyhyys-vaatimus on kai aika lähellä Jeesuksen täydellisyys-vaatimusta. ‘Olkaa täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne.’ Eli olkaa, niin kuin taivaallinen Isänne. Olkaa yhtä armollisia, yhtä oikeudenmukaisia, yhtä viisaita, yhtä pyhiä, yhtä loistavia.. Imitatio Dei - Imitatio Kristi - Jumalan kuva. Loistakaamme taivaallisen Isämme valoa tähän maailmaan.

Jakeiden Matt. 25:34 - 38 mainitsemat ‘Isäni siunaamat’ ovat juuri tuollaisia ihimisiä tai ‘lampaita’, jotka tekevät itse asiassa taivaallisen Isänsä tekoja maan päällä. He kulkevat Psalmin 146 viitoittamalla tiellä tehden Jumalan tekoja: hankkivat oikeutta sorretuille, antavat leipää nälkäisille, vapauttavat kahlitut, antavat sokeille näön, antaa onnettomille toivon, suojelee muukalaisia, tukee leskiä ja orpoja.. He toisin sanoen seuraavat Jeesusta.

Mutta mitäs me? Entä jos, niin kuin minä, tuntee olevansa aika huono ihminen? Paavali oli aikamoinen pyhimys, mutta hänkin kirjoitta: ‘en tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut TÄYDELLISEKSI.’ ‘Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen.’ Fil. 3:12. Heprealaiskirjeen jakeet kuten, Hepr. 7:19, 28 ja 10:14, ovat alkaneet avata minulle tätä vaikeaa kysymystä täydellisyydestä. Jakeessa Hepr. 7:19 sanotaan, että ‘eihän laki tehnyt mitään TÄYDELLISEKSI. Sen tilalle me olemme saaneet parempaa: toivon, joka antaa meille uskalluksen lähestyä Jumalaa.’ Vähän tämän jälkeen sanotaan, että, 7:28, ‘lakia myöhemmin vannottu vala nostaa ylipapiksi Jumalan Pojan, joka on saavuttanut ikuisen TÄYDELLISYYDEN.’ Jännällä tavalla Jeesus on (Hepr. 5:9) ’saavuttanut täydellisyyden’ ja näin hänestä on tullut ‘iankaikkisen pelastuksen tuoja’. Ja Jeesus, meidän täydellinen ylipappimme, Hepr. 10:14, ‘on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi TÄYDELLISIKSI ne, jotka pyhitetään.’ 

Eli meidät on jo tehty täydelliseksi, Jeesuksen tähden. Annetaan tämän täydellisyyden ottaa meidät valtaansa, eletään se todeksi, mitä me ollaan Jeesuksen, täydellisen ylipappimme, ja täydelliseksi tekijämme tähden. Kyse on siis taas identiteetistä. ‘Tule siksi, joka jo olet.’ Elä täydellisyytesi mukaan, elä uuden luontosi mukaan Kristuksessa. Johanneksen kirjeessä tämä kaikki on jollain lailla ilmaistu kauniisti, 1. Joh. 4:17: ‘Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellaisen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.’   

Paavalin lailla mekin voimme jollain ihmeen voimalla (Fil. 1:6) ‘luottaa siihen, että Jumala, joka on teissä (meissä) aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.’ Kts. myös:1. Kor. 1:8, Kol. 1:22. Paavali tosiaan näki kääntyneissä ja Kristuksen Herruuteen alistuvissa ihmisissä jotain aivan ihmeellisiä Jumalan mahdollisuuksi. Herra avakoon meidänkin silmämme näkemään nämä mahdollisuudet.

Paina tästä niin pääset premier tv:n sivuille, ja sitten katso video, jonka nimi on Christian blog and web awards. Kyseisessä puolen tunnin videossa aiheena on äskettäin Lontoossa pidetty Christian blog Awards. Tuon videon kautta aukeaa jännä ovi kristillisten blogien maailmaan. Itse sain ainakin paljon intoa tuon videon kautta ja surffailemalla voittajien ja finalistien blogeilla. Tosi hyviä blogeja pitää ainakin kolme englantilaista nuorukaista: Ed Goode, Emily Wood ja Matt Wilson.

Löysin juuri Ville Auvisen blogin, jossa hän kertoo jänniä asioita Sambian Lusakasta, jossa hän on lähetystyössä. Hienoa! Muidenkin lähetystyöntekijöiden kannattaisi pitää blogia, niin lähetystyöstä tulisi läheisempi asia myös meille, jotka talsitaan täällä räntäisessä pohjolassa. Tosi eksoottista ja erilaista Lusakassa tuntuu olevan! Luulen, että tällaisten kenttä-kertomusten kautta lähetyskipinä voi monen kohdalla roihahtaa ilmi liekkiin.

Paavali piti aikoinaan aikansa laajinta kirjeenvaihtoa. Paavali oli verraton maailman kansalainen, joka ei toki koskaan kieltänyt juutalaista kansalaisuuttaan tai taustaansa fariseuksena Gamalielien oppilaana, Fil. 3:5 - 7; Ap. t. 22:3. Roomalaiskirjeen viimeinen luku kertoo jotain Paavalin verkostumisesta ja yhteydenpidosta, nimittäin tuossa luvussa hän lähettää terveisiä 27 nimeltä mainitulle henkilölle. Jos Paavali eläisi tänään, hän pitäisi blogia.