Jokelan koulusurmat
Tämä surullinen murhenäytelmä varjostaa mieltä ja kaikkea aika lailla. Moni on kirjoittanut aiheesta blogeja ja niitä olen vähän lukenutkin. En ole kuitenkaan seurannut aiheen käsittelyä kovin paljoa mediassa. Kyseisen nuoren miehen traaginen teko tulee kuitenkin monien asioiden kautta lähelle. Kyse on erittäin älykkäästä, mutta vihaisesta nuoresta miehestä, joka opiskeli tavallisessa lukiossa, rauhaisassa kunnassa. Itse olin lukioaikana myös vihainen nuori mies, joka viihtyi kirjojen keskellä, jotka käsittelivät filosofiaa, psykologiaa ja historiaa. Halusin löytää totuuden, jolle elää. Tietyllä tasolla voin kai ymmärtää tappajan tuntoja ja ajatuksia, mutten hyväksyä, saatikka hänen puheitaan tai tekojaan. Lukiossa mietin Nietzchen ja Jeesuksen oppien eroja. Jeesusta vastaan kapinoin, mutta kuitenkin rakastuin häneen, ja sillä rakkaudella oli ja on kova hinta.
Joissain blogeissa on rohkeasti ja tarpeellisesti otettu esille tärkeä, mutta herkkä ja arka kysymys tappajan maailmankuvan ja musiikin vaikutuksesta hänen traagiseen tekoonsa. Kyseinen tappaja on hyvin perillä maailmankatsomuksellisista kysymyksistä.
Filosofi Martin Buber on kirjoittanut jotenkin siihen tapaan, että ‘kaikki ihmisen identieteetti-ongelmat johtuvat siitä, että hänen ajatuksensa, sanansa ja tekonsa eivät ole samassa kurssissa.’ Se on totta. Kamppailen oman identiteettini kanssa juuri tällaisten kysymysten pohjalta: puhunko sitä, mitä oikeasti ajattelen, ja teenkö sitä mitä ajattelen ja puhun? Ovatko puheeni ja tekoni ristiriidassa? Mulla on usein identiteetti-kriisi.
Tämän ajattelun mukaan on erittäin olennaista, mitä ihminen ajattelee, mihin hän uskoo, minkälainen on hänen maailmankatsomuksensa. Sitä, mitä kylvetään, sitä niitetään kohta. Jos ajatukset ovat myrkyllisiä, niin, niin ovat kohta sanat ja teotkin. Jeesus kiinnitti (käsittääkseni) suurinta huomiota juuri ihmisen sydämeen, josta pahuus lähtee, Mark. 7:21 - 22. Jeesus jopa antoi ymmärtää, että ajatuksissa tehty synti on itse teon veroinen, Matt. 5:21 - 22. ‘Jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.’ Sanoja on aivan mahdotonta erottaa ajatuksista, ja ne molemmat liittyvät myös tekoihin. On syytä kuunnella tarkaan, mitä nuoret ajattelevat ja puhuvat. Kristillisen uskon mukaan jokaisessa sydämessä on pahuuden siemen. Luulen, että ihmisen pahuudesta olisi syytä puhua. Kuinka sitä voi hallita? Kuinka sen voi kitkeä? Avutonta ihmistä auttaa usko hyvään, suojelevaan ja pyhään Jumalaan.
Olen erittäin pahoillani tästä tapahtumasta uhrien, heidän omaisten, heidän ystäviensä ja koululaisten puolesta.
No Tags
Entries (RSS)
November 9th, 2007 at 13:38
Monen mieltä on myös varmasti ihmetyttänyt kuinka tällaista voi tapahtua Suomen kaltaisessa “hyvinvointivaltiossa”. Ehkä tämä traaginen tapaus vihdoinkin osoitti niin suomalaisille kuin muillekin, ettei täällä ulkoisesta menestyksestä ja hyvinvoinnista huolimatta voida (henkisesti ainakaan) ollenkaan niin hyvin kuin on luultu. Tiedolla ja taidoilla ym ei voida koskaan täyttää ihmisen sisällä olevaa tyhjyyttä ja kaipuuta Jumalan puoleen!
Itse uskon että suurin osa ongelmista mitä ihminen kohtaa johtuvat perimmiltään siitä ettei suhde Jumalaan ole kunnossa ja/tai kuunnellaan ns. oman sydämen ääntä. Mutta jos ihmisen sydämessä luonnostaan asuu pahuuden siemen, kuten sanoit, niin kannattaako sitä omaa lihallista sydäntä kuunnella? Viimekädessä “oma sydän” ei olekaan todellinen totuuden ja pelastuksen torvi, vaan aiheuttaa ihmisen kuoleman, eli ihminen joutuu täydelliseen ja ikuiseen eroon Jumalasta.
Kuten sanottua; life is short - eternity isn´t. Mahtoikohan murhaaja kaikesta maailmankatsomuksellisesta viisaudestansa huolimatta tietää sitä?
November 10th, 2007 at 17:31
Niin, kansa vieraantuu Jumalasta ja se on tosi ikävää. Kyllä kuva Suomesta on saanut viime aikoina aika pimeitä sävyjä. Tällaisista asioista nimittäin uutisoidaan ympäri maailmaa. Enään ei asuta siinä lintukodossa, jos ollaan koskaan asuttukaan. Mulle suomalaisuus on tiivistynyt ajatukseen siitä, että esim ‘kaveria ei jätetä’ tai tiettyin vastaavanlaisiin, aika vahvasti Jeesuksen opetukseen perustuviin arvoihin.
Ei ‘oma sydän’ olekaan mikään ‘pelastuksen tai viisauden torvi’. Uskomme mukaan Jeesus kuitenkin muutti kaiken. Jeesuksen lunastuksen hyväksyneillä ja vastaanottaneilla ihmisillä on uusi sydän, uusi henki - he ovat uusi luomus, liitetty Kristukseen. 2. Kor. 5:17. Meidän sydämiin on luotu valo, 2. Kor. 4:6. You can love everybody, when you’ve been saved. I’m a brand man! Jossain gospel-biisissä hoilataan tällä lailla.